Poikkeuksellinen kevät 2020 ei vielä vähennä merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä pääkaupunkiseudulla

Muutama auto liikkuu keväisessä kaupungissa.Poikkeuksellinen kevät on vähentänyt liikennettä ja energiankulutusta pääkaupunkiseudulla. Mutta miten erilaiset toimintoja koskevat rajoitteet sekä liikkumis- ja kulutuskäyttäytymisen muutokset näkyvät lopulta seudun kasvihuonekaasupäästöissä?

Tarkkaa tietoa koronan vaikutuksista päästölähteisiin on saatavilla vasta vähän

HSY laskee vuosittain pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt. Vuoden 2019 päästötiedot julkistettiin toukokuun alussa, ja seurannan mukaan päästöt olivat likimain edellisvuoden tasolla. Päästöjen laskenta perustuu pääosin eri sektoreiden toimintaa kuvaaviin vuositilastoihin, kuten kaukolämmön tuotannon ja kulutuksen, liikenteen, sähkön ja polttoaineiden käytön tilastoihin. HSY:llä ei ole käytettävissä kuukausitasolla päivittyviä tilastoja, joten kevään 2020 vaikutuksia päästöihin ei vielä pystytä täysin tunnistamaan, saati vertaamaan edellisvuosien toteutumiin.

Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy pääkaupunkiseudulla eniten rakennusten lämmityksestä, liikenteestä ja sähkönkulutuksesta. Näillä osa-alueilla tapahtuvilla muutoksilla on siten suuri merkitys kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Esimerkiksi runsaasti energiaa käyttävää tai päästöjä aiheuttavaa teollisuutta seudulla on vähän, joten tällä sektorilla tapahtuvat muutokset heijastuvat pääkaupunkiseudulle heikommin. Poikkeuksellisen kevään kokonaisvaikutukset eri sektoreilla ovat vielä tässä vaiheessa hyvin epävarmoja, mutta joitakin havaintoja on mahdollista arvioida kasvihuonekaasupäästöjen määrittymisen näkökulmasta.

Sähkön kulutuksen pienentyminen vaikuttaa päästöihin, lämmön kulutuspoikkeamilla vähemmän merkitystä

Kaukolämmön kulutus on pääkaupunkiseudun suurin yksittäinen päästölähde. Vuonna 2019 asuinrakennukset käyttivät 59 % kaukolämmöstä, palvelut ja julkinen sektori 34 % ja teollisuus noin 7 %. Varsinkin palveluiden käyttämä lämmitysenergia lienee vähentynyt kuluvan kevään aikana, vaikka tiloja lämmitettäisiinkin normaalisti, sillä esimerkiksi lämpimän käyttöveden tarve on laskenut. Toisaalta on mahdollista, että tähänkin liittyvää lämmönkulutusta on siirtynyt palvelurakennuksista asuinrakennuksiin, kun ihmiset viettävät enemmän aikaa kotona. Vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin saattavat olla lopulta hyvin pieniä myös siksi, että vuosittaisia kaukolämmön kulutuksen muutoksia tasataan käyttämällä viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa. Tasauksella pyritään suodattamaan pois vuosittaisen sään vaihteluiden aikaansaamia muutoksia lämmön kulutuksessa. Samalla tasoittuvat myös muiden lyhytaikaisten kulutuspoikkeamien vaikutukset päästöihin.

Poikkeuksellisen kevään vaikutukset näkyvät todennäköisesti lämmönkulutusta selvemmin sähkön kulutuksen muutoksina. Esimerkiksi Helsingin sähkönjakelusta vastaavan yhtiön Helenin mukaan kaupunkialueen sähkön käyttö on ollut jopa 15 prosenttia tavanomaista pienempi rajoitusten ja muutosten tultua voimaan maaliskuussa. Seudun kasvihuonekaasuista 18 % on peräisin sähkön käytöstä erilaisissa kulutuskohteissa sisältäen myös lämmityssähkön, joten useamman kuukauden mittaisella poikkeamalla on jo vaikutusta päästöjen kokonaiskertymään. Päästötrendi tällä sektorilla on tosin ollut laskeva jo muutoinkin, sillä sähköntuotanto Suomessa on muuttunut entistä vähäpäästöisemmäksi 2010-luvun alkuun verrattuna.


Liikenteen päästöt vähenevät eniten, mutta kokonaisvaikutus on jäämässä pieneksi

Liikenteen päästöt muodostavat noin 29 % pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä. Poikkeuksellisen kevään vaikutukset tulevatkin näkymään erityisesti tieliikenteestä peräisin olevissa kasvihuonekaasupäästöissä. Poikkeusolojen vaikutuksia tieliikenteeseen on esitetty mm. Traffic Management Finlandin verkkosivuilla. Seurannan mukaan Uudenmaan tieliikenne arkipäivisin on ollut toisinaan lähes 40 % pienempi ajankohdan tyypillisiin liikennemääriin verrattuna. Toukokuun aikana liikennemäärät ovat nousseet, mutta vielä ennen kesäkuun vaihdetta maantieliikenteen määrät ovat olleet Uudellamaalla noin 13 prosenttia vertailuajankohtaa pienemmät.

Yllä mainittujen lukujen valossa voidaan hieman haarukoida koronakevään poikkeusolojen vaikutuksia pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöihin. Jos oletetaan, että alueen tie- ja raideliikenteen energiankulutus on vähentynyt maalis–huhtikuussa 30 prosenttia ja kulutussähkön käyttö 15 prosenttia vuodesta 2019, niin laskennalliset kasvihuonekaasupäästöt näiden kahden kuukauden aikana olisivat noin 10 % edellisvuotta pienemmät. Kahden kuukauden mittainen poikkeusjakso näillä sektoreilla ei vielä kuitenkaan vähentäisi merkittävästi pääkaupunkiseudun kokonaispäästöjä edellisvuodesta, sillä vaikutus olisi alle 2 prosenttia. On kuitenkin syytä muistaa, että aluekohtaiset päästötarkastelut keskittyvät tavallisesti rajojen sisäpuolella tapahtuvaan energiankulutukseen, ja alueella käytettyjen tuotteiden ja palveluiden välilliset päästöt jäävät huomiotta. Siten poikkeustilan heijastuminen pääkaupunkiseudun lentomatkailuun, vaatteiden ja muiden tavaroiden hankintoihin tai vaikka ruokailutottumuksiin ei käytännössä erotu kaupunkikohtaisesta päästöseurannasta.

Poikkeusoloilla on selkeä yhteys kasvihuonekaasupäästöihin maailmanlaajuisesti

Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna kevään 2020 poikkeusoloilla on selkeämpi yhteys kasvihuonekaasupäästöihin. Alustavien arvioiden mukaan päivittäiset globaalit hiilidioksidipäästöt huhtikuun alkupuolella olivat vähentyneet 17 % edellisvuoden tasosta ja vuoden 2020 päästöjen ennustetaan olevan 4–7 % pienempiä vuoteen 2019 verrattuna. Ero voi tuntua pieneltä, mutta mittakaava huomioiden kyseessä on huomattava muutos ihmisen toiminnan aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen pitkän aikavälin seurannassa.

Poikkeuksellisen kevään rajoitteita ei ole asetettu ilmastosyistä, ja ne edustavat muutenkin huonosti ilmastotyön perusajatusta. Vaikka päästöt vähenisivätkin, monissa rajoitteissa on tunnistettu suhteettoman suuria hyvinvointia heikentäviä vaikutuksia. Koronakevään vaikutusta kannattaa silti seurata ja arvioida myös päästöjen näkökulmasta, sillä voimme samalla saada arvokasta tietoa siitä, miten erilaiset muutokset kuluttamisessa voivat vaikuttaa maailmanlaajuisen ilmastohaasteen ratkaisemisessa. Ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi meidän kulutustottumusten on muututtava, ja hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan kestävämpiä palveluja. Kevät on siten osoittamassa, että suurilla yhteiskunnallisilla muutoksilla päästöt voidaan saada kääntymään laskusuuntaan nopeastikin.

Kasvihuonekaasujen päästölähteet pääkaupunkiseudulla 2019

Kirjoittajat: Juha Viholainen, Niina Kautto, Andrea Weckman ja Maaria Parry

HSY edistää ilmasto-, kiertotalous- ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista pääkaupunkiseudulla. Tuemme kaupunkien ilmastotyötä tuottamalla ajankohtaista tietoa ja vahvistamalla seudullista yhteistyötä.

Lisätietoa: 
Subject: Ilmastoystävällinen arki
City: Espoo; Helsinki; Kauniainen; Vantaa
Target: Asiantuntijat; Asukkaat