Yhä useampi pääkaupunkiseudun asukas säilyttää klapinsa puuvajassa

Tuulettuva puuvaja on paras säilytyspaikka polttopuille.HSY:n julkaiseman raportin mukaan noin 80 prosentissa pääkaupunkiseudun pientaloista poltetaan puuta. Puuta käytetään pääasiassa varaavissa takoissa ja puusaunoissa. Yli puolet pientaloasukkaista säilyttää polttopuunsa puuvajassa.

- Ehdottomasti paras säilytyspaikka polttopuille on tuulettuva puuvaja, joka suojaa puita sateelta ja pitää ne kuivina. Onkin ilahduttavaa, että selvityksemme mukaan puuvajojen määrä on viime vuosina kasvanut pääkaupunkiseudulla, sanoo ilmansuojeluasiantuntija Katja Ohtonen Helsingin seudun ympäristöpalveluista.

Juuri julkaistun raportin mukaan 53 prosenttia pääkaupunkiseudun pientaloasukkaista säilytti vuonna 2019 polttopuunsa puuvajassa. Vastaava luku oli 36 prosenttia vuonna 2014. Edelleen noin 30 prosenttia säilyttää polttopuunsa ulkona peitetyssä pinossa.

Vain kuiva puu palaa vähäpäästöisesti ja energiatehokkaasti

Suurin osa pientaloasunnoissa käytetystä polttopuusta hankitaan omasta metsästä tai saadaan ilmaiseksi. Tällöin polttopuun laatu ja erityisesti kosteus voivat vaihdella suurestikin verrattuna ostettuun klapiin. Polttopuun kuivatus ja asianmukainen säilytys ovat siten erityisen tärkeitä. Puunpoltossa syntyy aina terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja PAH-yhdisteitä. Huonossa palamisessa päästöjä syntyy moninkertainen määrä.
 
- Arviomme mukaan pääkaupunkiseudulla puunpoltosta syntyvät hiukkaspäästöt ovat suuremmat kuin autoliikenteen pakokaasujen hiukkaspäästöt. Jokainen voi kuitenkin omalla toiminnallaan vähentää omasta puunpoltosta syntyviä päästöjä. Esimerkiksi helppo keino on polttaa vain kuivaa puuta eikä polttaa koskaan roskia, Ohtonen kertoo.

Kostean puun ja roskien poltosta syntyy erityisen paljon terveydelle haitallisia päästöjä. Kostea puu ei myöskään lämmitä niin tehokkaasti kuin kuiva puu ja se nokeaa tulisijaa ja heikentää tulisijan kuntoa.
 

Puuta käytetään ensisijaisesti lisälämmitykseen

- Yleisimmin tulisijaa käytetään pääkaupunkiseudulla lisälämmitykseen. Tulisijaa käytetään myös tunnelman luontiin sekä sisustuselementtinä, Ohtonen sanoo.
 
Takkoja ja muita asuintilojen tulisijoja käytetään eniten joulu–helmikuussa, jolloin tulisijaa lämmitetään tyypillisesti 3-4 kertaa viikossa. Puusaunoja sen sijaan lämmitetään ympäri vuoden kerran tai kahdesti viikossa. Yleisimpiä tulisijoja ovat varaavat takat sekä puukiukaat.
 

Tutkittua tietoa puukiukaiden käytöstä tarjolla Helsingissä 19.3.2020


Kaikille avoimessa Polta puuta puhtaammin -asukasillassa on tarjolla tutkittua tietoa puukiukaiden päästöistä ja vinkkejä oikeaoppiseen tulisijan käyttöön. Asukasilta pidetään Helsingissä Maunula-talolla torstaina 19.3.2020 klo 18–20 ja sinne on vapaa pääsy. Tilaisuuden järjestää Kuivaa asiaa -hanke, jossa ovat mukana HSY, TTS Työtehoseura ja Turun kaupunki.
 
Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2018 -raportin tulokset perustuvat HSY:n ja Työtehoseuran keväällä 2019 toteuttamaan kyselytutkimukseen, jonka avulla selvitettiin pääkaupunkiseudun pientaloasukkaiden tulisijojen käyttöä. Kyselyn avulla kerättiin tietoa tulisijojen tyypeistä ja määristä sekä polttopuun hankinnasta, säilytyksestä ja käyttömääristä. Kyselyyn osallistui noin 1200 vastaajaa.
 
Lisätietoja:
Aihe: Ilmanlaatu; Urbaani puuvaja
Kaupunki: Espoo; Helsinki; Kauniainen; Vantaa
Kohderyhmä: Asiantuntijat; Asukkaat